sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Why you have to make some kids when you can't raise them well?

Voi luoja. Niin paljon on kiuhunut yli. Minkä vuoksi?
Yksiselitteisesti: LAPSIEN.


Somerolla pidettiin mätsärit 2.7. ja tietysti kotikenttäläisinä mentiin sinne Norin kanssa yrittämään onneamme. Eipä kovin kummoisesti mennyt, PUN - ei sijoitusta. Nori vaihteeksi halusi nuuskia maata ja olla seisomati edustavasti, olla korvat luimussa ja miettiä miten pääsisi leikkimään toisten koirien kanssa.

Ja syy oli luultavasti minun.
     Olin niin hiilenä koko ajan noiden pienien, kamalien ihmisjälkeläisten takia, että meni melkeinpä koko päivä pilalle. Voi luoja! Oikeasti, miksi niitä lapsia pitää hommata, jos niitä ei osata kasvattaa?


Lapsien käyttäytyminen oli vain niin kamalaa. Ensin nämä pikkupirpanat hyppelevät agilityesteillä, vanhemmat enemmänkin kannustivat kuin moittivat. Lopulta menin itse sanomaan lapsille asiasta. Olen tunnettu rääväsuu, mutta pidin kieleni kurissa ja pyysin heitä kiltisti lopettamaan touhunsa, esteet ovat tarkoitettu koirille. VASTA SITTEN vanhemmat alkoivat huutelemaan jälkikasvuaan takaisin.
      Ja jotta homma ei loppuisi siihen. Seuralaisena mätsäreissä meillä oli Satu ja lähes 6kk sakemanni Riski. Riski laitettiin parin kolmen metrin päähän puuhun kiinni, jotta Satu sai otettua meistä nämä hyvin edustetut kuvat. Puissa on usein koirat kiinni esim. agilitykursseilla. Yhdessä vaiheessa sitten huomattiin, että lapset juoksevat puun vierestä, jossa Riski nukkui. Poika ei välittänyt mitään, KUNNES. Riski sitten nousi istumaan ja varmaan vähän kiinnostui lasten touhuista ja siitäkös sirkus alkoi. Lapset alkoivat pelottelemaan ja hyökkäilemään Riskiä kohti. Yksikin poika loikkasi lähemmäs ja huusi: "ÄÄÄRRH!" Riski pienenä poloisena uikahti ja peruutti karkuun, jos olisi päässyt hihnassaan.

Siinä vaiheessa homma riitti. Satu meni sanomaan lapsille vähän ärhäkkäästi, että se on hänen koiransa ja sitä ei saa pelotella sillä tavoin. Kauniisti hän kuitenkin lisäsi, että koiraa saa koskea, kunhan sen tekee nätisti. Pojilla meinasi tulla itku. Mennessään Riskin luo Satu kuuli sivussa olijoiden puhuneen koirakiusaajista, mutta mitään asian eteen ei oltu tehty. Ja kun Satu teki hommalle lopun, kys. henkilöt ainoastaan kyselivät omiltaan lapsiltaan, etteivät he vain olleet olleet asialla.

En ole koskaan erityisemmin pitänyt lapsista, ja ei tämäkään mätsäri heistä positiivista kuvaa antanut. Saatikka vanhemmista. Kyseessä on koiratapahtuma, ja jos sinne otetaan lapset mukaan, eikö heille pitäisi tehdä selväksi, että a) se EI OLE lasten leikkipaikka b) vieraita koiria EI lähestytä TAI ajatella edes kiusata. Jos nämä pelisäännöt eivät ole selvät lapsille, ehkä heidät kannattaa jättää vain kotiin tai viedä vaikka mummolaan hoitoon siksi aikaa.
      Ehkä ylireagoin, ehkä en. Tällainen vain pistää hermot niin riekaleiksi.

2 kommenttia:

  1. Varmasti pistää vihaksi tuollainen. ARGHH. Itsekin olen joutunut kohtaamaan näitä tenavia, jotka ovat koiriani pelottelleet ja se todella raivostuttaa. Mutta vihan olen aina suunnannut suoraan näitten "fiksujen muksujen" vanhempiin. Sieltähän se käytös on lähtöisin. Näillekin muksuille ei ilmeisesti ollut selvästi opetettu miten tuollaisella paikalla ollaan ja toimitaan saatikka miten vieraita koiria kohdellaan ym. Ihan tajutonta viedä sitten lapsia tuollaiseen paikkaan. ARGHH!!

    VastaaPoista
  2. Itse pidän lapsista, mutta mitä nyt itsekin katsellut nykymuksujen käytöstä muutenkin yleisillä paikoilla, niin hohhoijjaa. On ihan ymmärrettävää, että jos mukana on useampi lapsi, niin se alle 3v saattaa päästä juoksemaan karkuun ja hölmöilemään, ihan puhtaasti siksi että on nopea, mutta ei ymmärrä. Mutta mitä nyt itsekin ollut useasti tilanteessa, että vanhemmat seisovat tumput suorana vieressä ja lähinnä naureskelevat. Onni on omistaa yksi koira, joka tykkää että lapset höykyyttää... Ehkä 20 tapaamastamme lapsi/vanhempi yhdistelmästä 5-7 on kysynyt lupaa, että saako koiraani rapsuttaa tmv.

    VastaaPoista