Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvia. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kamui ja höhläreenei

Jälleen kerran kolmen kopla kokoontui akustinpuistoon frisbeegolffareista huolimatta: kettupoika, hollantilainen raitapaita ja porkkiskorkkis. Leikki maistui kaikille samalla tavalla, eikä riitoja tullut kenellekään. Kisbe nyt vähän vielä jäi jalkoihin, mutta sitkeästi pysytteli isojen poikien perässä - mahtaa isot pojat joutua tutisemaan kun pikkuinen demoninpoikanen kasvaa!


Kisben kostoilme

Akustinpuistossa tosiaankin poikien leikkejä häiritsivät ainoastaan frisbeegolffaajat, joiden heittokiekot olisivat olleet Nitrosta maailman paras asia kopata. Monesti kun heittoharrastelijat olivat jo häipyneet toiselle puolen puistoa, saattoi Nitro lähteä pidemmälle lenkille "jos nyt kuiteskin..." -periaatteella, jonka mamma nopeasti kielsi tietysti. Siinä missä Nitro kierteli aluksi, Nori ja Kisbe väänsivät leikkiä. Ja PUM! Nitro juoksi kuin tuuli kaksikon keskelle ja seuraava kuva kertonnee miten...

Kisbe-parka, joutua nyt holskupojan yliajamaksi!

Nitro oli kyllä taatusti sitä mieltä, että oli pelastanut porkkiskorkkis kaverinsa hengen tuolta vaalealta demonilta!



Monien enemmän tai vähemmän edustettujen kuvien jälkeen alkoi tihuttelemaan vettä, jonka tiimoilta pakkasimme vähäiset kimpsut ja kampsut ja suuntasimme syömään pankkiautomaattien kautta. Murkinalla ollessa tulikin juteltua kaikkea maasta taivaaseen, luultavasti eniten kuitenkin koirajuttuja, tulevia suunnitelmia, rotu- ja lajivalintoja ja sen sellaista. Paljon on meillä vielä edessä, joten miksi emme vähän suunnittelisi asioita ennakkoon ja katso sitten, kuinka monet suunnitelmista oikeasti käyvät toteen.








Sade ei aivan pahalta näyttänyt pysytellessään pelkkänä tihkuna, jolloinka päätimme pistäytyä vielä Someron treenikentällä tekemässä pikaiset agihöhlät ja Nitron tottikset. Agissa nyt ei mitään ihmeellistä tehty, ihan perusrata, jossa puomi (jota treenataan nykyään aina kun assistentti on mukana), hyppyjä ja pussi. Pussia ei olla otettu pitkään aikaan, joten oli hienoa huomata, kuinka Norille sen suorittaminen oli edelleen helppoa ja vailla epäröinnin häivääkään.


On meillä joskus hauskaakin ;)

Sai Satu Norista muutaman julkaisukelpoisen kuvan näpsästyä. Hauska huomata, kuinka tuollaiset agilitymäiset valokuvat ovat jääneet kokonaan sivuun videoiden tullessa kehiin. Tällä kertaa videota ei ole kerran ratakaan ei ollut kaksinen, ja lähinnä kuvienottomielessä kentälle lähdettiinkin. Tietysti samalla sai harjoitella kauempia irtoamisia putkelle ja muille esteille. Sitäkään ei voi koskaan treenata liiaksi!




Loppuun sitten vielä liuta lisää kuvia Akustinpuistosta sekä Sadun ja Nitron treenailuista!
















-J&N

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Suomipoika, hollantilainen sekä kettupoika

Torstai torstai torstai.

Torstaina (11.6.) otettiin nokka kohti tuttua Someron Akustinpuistoa, jossa nähtäisiin vanhoja tuttuja Satua sekä Nitroa, mutta myös vähän uudempaa tuttavuutta: sekarotuista Kisbeä sekä hänen omistajaansa Lauraa.

Lauran kanssa ollaan vanhoja tuttuja yläasteelta ja tähän päivään mentäessä ollaan onnistuttu katkaisemaan välit vähintään yhtä usein kuin hänen kaksosensa Sadun kanssa. Torstai oli ensimmäinen varsinainen päivä, kun nähtiin toisiamme kunnolla viimekertaisen eripuran johdosta. Jännittävä ja kalsea tunnelma väistyi lopulta yllättävän nopeasti, jolloin juttu alkoi luistaa koirien leikkiessä keskenään.
       Ja käytiinpäs me sitten heti kolmistaan kyylimässä Jurassic World elokuvissa lauantaina!


Nitro ja Nori painivat ja leikkivät normaaliin tapaansa, Kisbe tyytyi seuraamaan lähinnä sivusta nuoren ikänsä puolesta. Kyllä pieni kettupoika yritti vähän leikkiä vääntää vetolelun turvin Norin kanssa, mutta Nori ei tainnuit oikein ymmärtää, ettei pikkuinen innostu ärinäleikeistä. Niinpä lopputulos läheni tätä:



"Se on mun nyt!!"

Ihan mukavaisia kuvia tuli iltakelilläkin napsittua, vaikka se ISOarvo huiteli 800:n tienoilla ja toisissa kuvissa se näkyykin enemmän tai vähemmän. Aurinko oli suurimman osan ajasta pilvessä ja vaikka se paistoikin, ei pentukoiran turkki kiiltänyt.






Ja vielä muutama ruutu:









Hohhoh, mahtaakohan pian jälleen alkaa kuulua tuttua lausahdusta ulkopuolisten suusta?

"Why is it always the three of you?"


-J & N