Very doggy weekend part 2

Hiljaiseloa on piisannut jonkin verran, pahoittelut siitä.

Tämä jatkopostauskin on odottanut omaa aikaansa melko pitkään...
Kuitenkin, hoidetaan tämä pois alta!

Sunnuntai (18.5.) päivän menoa ja meininkiä Turun suunnilla, jatkoa postaukseen Very doggy weekend part 1!

Sunnuntai

Meinattiin Kristiinan kanssa, että jos nukuttais sovinnolla vähän pidempään, kun lauantai oli ollut niin 'aikainen' ja liikunnallinen. Nooh, minä heräilin pitkin aamua joko siihen, että koirat leikkivät ja remusivat vuoroin lattialla, vuoroin naamalla, tai sitten Hessu (kilpikonna) päätti viihdyttää orkesterimaisella rumpusooloilla - tai sitten vain heräsin.

Kymmenen maissa oli vihoviimeinen herätys ja silloin noustiin ylös ja kärsittiin aamulagaamisesta. Suunnitelmissa oli käydä vähän agiliitämässä, mutta sitä ennen käytiin kusettamassa koirat ja käytiin noutamassa aamupalaa viereisestä kaupasta. Nom nom, katkarapuleipä on hyvää!

Kuuma päivä ja aurinko helotti täydeltä taivaalta, ei pilviä missään. Yritettiin kuitenkin uhmata ilmaa ja vetää agitreenejä ulkona, mutta selväähän oli, ettei siitä tullut oikeastaan mitään. Liian kuuma ja koirien keskittyminen katkoili koko ajan. Nori veti hienosti puomia ja pujojakin harjoiteltiin, kunnes päätettiin käydä katsomassa, olisko meille hallissa tilaa. Ja oli kuin olikin!

       Sisällä tehtiin tunnelia, pujoja ja rengastakin otettiin. Nori osasi hommansa todella hyvin! Ei kyseinalaistanut pahemmin ja suoritti esteet todella hienosti! Kyllä saa olla ylpeä tuommoisesta kaverista, olisin nimittäin uskonut sen sisäistämiskyvyn olleen jokseenkin heikompi...

Aksaamisen jälkeen kiidettiin vähän viilentymään:

Nori ei ui, ei sitten millään halua pulahtaa uimaan! Ei niin ei! Kyllä kahlailemaan mennöö, mutta hän ei halua keppiä noutaa vetten keskeltä. Onko mulla urpo vai urpo poropoika?

    Aksaamisen ja viilentymisen jälkeen annettiin koirien huilata ja käsiteltiin jälleen kuvia ja lagailtiin tietokoneiden ääressä Kristiinan kanssa. Kello kävi ja pian oli meidän aika rientää Norpan kanssa junaan. Heiluttaa heipat Kertulle ja Kaapolle ja painua kotiin. Oli aivan mahti viikonloppu, karvainen ja nopsakka, menevä ja vauhdikas!

Very doggy weekend! part 1

Viikonloppu on takana ja varsinaisen kuuma vknloppu olikin. Huhhuh. Kesä tuli niinku tumpsahtaen. Lauantai menetteli vielä, mutta sunnuntai ja MAANANTAI... voi elämä. Kyllä lämpöä ainakin piisaa. Mutta valittaa ei saa nytten! Tätä on odotettu koko kylmä talvi, joten helteistä valitan vasta kesän lopulla - jos silloinkaan!

Missä me sitten huristeltiin TAAS?

Missäpä muuallakaan, Turussa tietysti!

Perjantai-ilta kului töissä, joten Turkuun lähteminen siirtyi lauantaiaamuun. Kuinkas aamuun? Nooh, juna lähti 8.30, joten herätys tuli siinä seitsemän jäljestä. Aijai, aamuvirkuksi olen niin tullut koulun ansiosta!

   Turkuun kävi siis tiemme ja vietimme mahtavan vknlopun Kristiinan luona! Nori pääsi näkemään sisteriään ja Kaapo -kaveria pitkästä aikaa. Leikki maistui halki viikonlopun, ja tämä eka postaus (part 1) käsittelee meidän ensimmäistä päiväämme eli lauantaita!

Kristiina tuli hakemaan meitä juna-asemalta, josta lähdettiin heti Jäkärlän luontopolulle lenkkeilemään. Siellä meitä odotti Kristiinan ystävä Nelli kahden koiransa, Redi dalmatialaisen ja Judi cavalierkingcharlesinspanielin kanssa. Siinä olikin ensimmäinen uros, joka tuppasi ottamaan yhteen Norin kanssa. Onko mun pikku pojasta tullu äijä, joka meinaa vähän puoliaan pidellä? Herranjestas!

  Lenkki sujui kuitenkin mahtavasti yhtä yhteenottoa lukuun ottamatta, 6 kilometrin lenkkiin kulutettiin kolmisen tuntia aikaa kaiken metsässä rämpimisen ja kalliolla kiipeilyn seurauksena. Kuuma oli ja hiki, juttu luisti ja Nellistä kuoriutui mahtava persoona! Räväkkä ja selvä mielipiteidensä kanssa, sellaisesta jutustelusta minäkin pidän! (Vaikkei siinä normaalissakaan tavassa vikaa ole!)

Käytettiin koiria uimassakin, vaikka eihän tuo minun urpo ui, vaikka hänen äitinsä onkin varsinainen vesipeto! Yritin Noria viedä uimaan käärimällä lahkeet itseltä ylös ja kaulapannasta vieden, mutta ei niin ei. En viitsinyt pakottaa, kerran sain jätkän vedessä kauhomaan, muuten näytti niin kamalia merkkejä, että turha sitä toista kiusata.

    Kerttu puolestaan ui todella nätisti! Kateeksi käy tuollaista vesipetoa! Ja vähän sääliksi, vesi oli -hrr- kylmää... Siis todella kylmää, pisteli oikein jaloissa eikä siellä voinut kauaa kökkiä! Miten jotkut edes tarkeni käydä uimassa koko vknlopun aikana? Vai olenko minä vain vähän herkkänahkainen?

Lenkiltä päästyämme olimme Kristiinan kanssa aikalailla väsyksissä, tai minä ainakin olin. Jalkapuolena liikenteessä, kolmen tunnin lenkillä, ylä-alamäkiä... Miten se sanonta menikään? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Mutta jäätelöä vaan nassuun ja kylmää limpparia päälle, kyllä siitä hyvä tulee!

    Jotenkin me saatiin kulutettua monta tuntia nörtteillen. Istuttiin tietokoneilla, muokattiin kuvia, oltiin hiljaa ja minä soitin kamalaa (Kristiinan mielestä) musiikkia. Minkäs minä sille voin! Olen ihminen, joka pitää romanttisista komedioista ja jos jonkinlaisesta musiikista! Mutkikas olen, kyllä, erittäin mutkikkaan koiran kanssa.

Koneilta päästyämme irti katselimme elokuvan Rio, joka löytyi alelaarista kauppareissulla ja muuten vain löhöiltiin ja oltiin. Siinä lajissa me voitettaisiin Kristiinan kanssa aivan varmasti maailmanmestaruus kyllä! Ollaan me niin kamalia löhöäjiä, mutta hei! päivän hyväliikunta tuli tehtyä jo aamusta!

    Illan viiletessä ja vähän pimentyessä mentiin ottamaan seisotuskuvia parivaljakosta ja tekemään vähän Tokotreeniä. Kamala kun alkaa pelottaa se mitä tuli luvattua sen möllitokon suhteen... Kursseille pitäisi välttämättä päästä ehostamaan meidän liikkeitä ja kontaktin treenaamista on ehdottomasti lisättävä! Töitä, töitä - sitä koiran omistaminen on!

Sellaista meillä lauantaina - sunnuntain postaus tulee jossakin välissä!