sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kamui ja höhläreenei

Jälleen kerran kolmen kopla kokoontui akustinpuistoon frisbeegolffareista huolimatta: kettupoika, hollantilainen raitapaita ja porkkiskorkkis. Leikki maistui kaikille samalla tavalla, eikä riitoja tullut kenellekään. Kisbe nyt vähän vielä jäi jalkoihin, mutta sitkeästi pysytteli isojen poikien perässä - mahtaa isot pojat joutua tutisemaan kun pikkuinen demoninpoikanen kasvaa!


Kisben kostoilme

Akustinpuistossa tosiaankin poikien leikkejä häiritsivät ainoastaan frisbeegolffaajat, joiden heittokiekot olisivat olleet Nitrosta maailman paras asia kopata. Monesti kun heittoharrastelijat olivat jo häipyneet toiselle puolen puistoa, saattoi Nitro lähteä pidemmälle lenkille "jos nyt kuiteskin..." -periaatteella, jonka mamma nopeasti kielsi tietysti. Siinä missä Nitro kierteli aluksi, Nori ja Kisbe väänsivät leikkiä. Ja PUM! Nitro juoksi kuin tuuli kaksikon keskelle ja seuraava kuva kertonnee miten...

Kisbe-parka, joutua nyt holskupojan yliajamaksi!

Nitro oli kyllä taatusti sitä mieltä, että oli pelastanut porkkiskorkkis kaverinsa hengen tuolta vaalealta demonilta!



Monien enemmän tai vähemmän edustettujen kuvien jälkeen alkoi tihuttelemaan vettä, jonka tiimoilta pakkasimme vähäiset kimpsut ja kampsut ja suuntasimme syömään pankkiautomaattien kautta. Murkinalla ollessa tulikin juteltua kaikkea maasta taivaaseen, luultavasti eniten kuitenkin koirajuttuja, tulevia suunnitelmia, rotu- ja lajivalintoja ja sen sellaista. Paljon on meillä vielä edessä, joten miksi emme vähän suunnittelisi asioita ennakkoon ja katso sitten, kuinka monet suunnitelmista oikeasti käyvät toteen.








Sade ei aivan pahalta näyttänyt pysytellessään pelkkänä tihkuna, jolloinka päätimme pistäytyä vielä Someron treenikentällä tekemässä pikaiset agihöhlät ja Nitron tottikset. Agissa nyt ei mitään ihmeellistä tehty, ihan perusrata, jossa puomi (jota treenataan nykyään aina kun assistentti on mukana), hyppyjä ja pussi. Pussia ei olla otettu pitkään aikaan, joten oli hienoa huomata, kuinka Norille sen suorittaminen oli edelleen helppoa ja vailla epäröinnin häivääkään.


On meillä joskus hauskaakin ;)

Sai Satu Norista muutaman julkaisukelpoisen kuvan näpsästyä. Hauska huomata, kuinka tuollaiset agilitymäiset valokuvat ovat jääneet kokonaan sivuun videoiden tullessa kehiin. Tällä kertaa videota ei ole kerran ratakaan ei ollut kaksinen, ja lähinnä kuvienottomielessä kentälle lähdettiinkin. Tietysti samalla sai harjoitella kauempia irtoamisia putkelle ja muille esteille. Sitäkään ei voi koskaan treenata liiaksi!




Loppuun sitten vielä liuta lisää kuvia Akustinpuistosta sekä Sadun ja Nitron treenailuista!
















-J&N

6 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! :) onko nää sun ottamat kuvat otettu kaikki 85mm f/1.8:lla? Ja ihan näin uteliaisuudesta kysyn, mitä muita linssejä omistat/käytätkö niitä kuinka usein? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kehuista!
      Ja kyllä, nää kaikki on otettu 85mm 1.8:lla :) Mulla on toisena linssinä 50mm 1.8, jossa automaattinen tarkennus vähän reistailee, joten pääsääntöisesti kuvaan pelkästään tuolla 85millisellä. Olen kyllä monesti ajatellut, että joku "urheilulinssi" pitäisi hommata tuon potrettilinssin kaveriksi :D

      Poista
  2. Oi että, nää kuvat on ihan sairaan hienoja!! Pakko myöntää etten ole varmaan koskaan kommentoinut sun blogiin, mutta fanitan silti sun otoksia....

    VastaaPoista
  3. Aika vaarallista antaa koirien riehua pannat kaulassa vapaina... Jonkun koiruus oli kuristunut pantaansa, kun leikkikaverin leuka oli eksynyt pannan ja kaulan väliin eikä päässyt enää irti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaarallisuus on toinen nimemme ;)

      No ei. Olemme tienneet riskit aina koirien leikkiessä pannat kaulassaan, et suinkaan ole ensimmäinen anonyymi, joka asiasta huomauttaisi. Me olemme kuitenkin selvinneet näistä "yksi-tuhannesta-koirasta-kuolee-kaulapantaan" -tapahtumista ilman sattumuksia.

      Poista