keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Onnistunut kuvauspäivä

Kyllä mieli voi kummasti nousta yhden kuvauskeikan jäljiltä.

Lähdinpä pääsiäisenä yrittämään onneani valokuvauksen maailmaan jälleen kerran koulun kalustolla. Olin "loman" ajaksi lainannut Canon 6D täyskennorungon ja 85mm 1.8 & 24mm 1.4 linssit päättötyön tekoa varten. Päättötyöni tulee sisältämään sekä video- että valokuvamateriaalia, ja tulen taalaamaan siitä varmasti täälläkin jossain vaiheessa. Suhteellisen sadettoman sään kunniaksi otin lenkkitielle kamerankin mukaan, joskos sitä edes muutaman ruudun ottaisi tuosta karvaoliosta. Sadekelit olivat rajoittaneet kuvauspäiviä jonkin verran, jolloin piti ottaa sadettomalta näyttävästä iltapäivästä kaikki irti.

Lenkille lähtiessä pieni kylmähkö tuuli hiipi takinkauluksesta sisään, jonka vuoksi päätin ottaa kaulaliinan ja piponkin messiin. Norille panta kaulaan, hihna mukaan ja menoksi. Ai niin, ja kamera tietysti!
       Asumme 10 kilometrin päässä keskustasta, jonka ansiosta koiraa voi pitää lähes aina irti. Ainoa poikkeus on sitten ison tien ylittäminen, jossa nopeusrajoitus näin kesäaikaan huitelee satasen rajoissa, ja jossa kulkee päivittäin monia kymmeniä rekkoja. Tien ylityksen yhteydessä ja lähestyttäessä Nori siis joutuu tyytymään kohtaloonsa hihnassa. Muuten poika saa paahtaa niin metsä- kuin peltoalueilla koko sydämensä kyllyydestä.


Päästessämme otollisen pienen koivuryppään kohdalle, alkoi kameran päälle tihuttamaan vettä. Ajattelin vain, kuinka tämä oli niin minun tuuriani, mutta takaisinkaan ei vielä lähdetä. Saa sataa kunnolla ennen kuin lähdetään lampsimaan takaisin.
       Loppujen lopuksi sade jäi odottamaan omaa aikaansa ja pienen tihutuksen jälkeen pilvisyys jatkui samanlaisena. Koivuryppäiden keskellä pisarat eivät kyllä edes tavoittaneet kameraa tai kuvaajaa. Muutama todella kivanoloinen ruutu tarttui sieltä mukaan.

Nori on saanut olla niin paljon valokuvausmallina, että se on selvästi koko hommaan ihan kypsä. Varsinkin, jos tarjolla ei ole gurmeeherkkuja - eikä välttämättä kyllä silloinkaan. Nori on pahaksi tavakseen oppinut siristämään silmiään kameralle ja ilmeisesti minä olen älämölöinyt niin suuret kirjot eri vokaaleja ja konsonantteja, että ei sekään huomiota juuri herätä. Sitkeästi kuitenkin päätin yrittää pitää älämölöä yllä, viskoa kiviä ilmaan (saaden niistä osan päähäni) ja houkutella nappulanameilla ilmeitä esiin tuosta otuksesta.
        Ja kyllähän se lopulta alkoi kantaa hedelmää!


Norin poseeraukset nyt rajoittuvat lähinnä makuu- ja istuntakuviin, joista tarvittaessa työstetään pelkästään pääkuvia tai puolivartaloleikkauksia. Seisovasta koirasta itse harvoin olen tyytyväinen aikaansaannokseen, aina tarvitsisi olla edes vähän vinossa, mutta ei se vinokaan kaunis ole - toisin sanoen taitaa se osio uupua kuvaamistaidoista.


6D:hän on täyskennoista sitä luokkaa, että jää kuvanräiskinnässä toiseksi omalle 60D rungolle, vaikka hintapolitiikka näillä kahdella on aikalailla eri sarjassa painimassa. Liikekuvia Norista ei tuolloin siis tullut otettua, olin muutenkin pyhittänyt kuvauskerran juuri poseerauksiin. Yritystä oli kun poika sai peltohepuleita, mutta luovutin hyvin nopeasti. Muistikortilla oli monta todella mukavaa ruutua liikkumattomasta koirasta, jolloin liikekuvien uupuminen ei edes harmittanut.

Onnellinen, likainen porokoira :3

Päivän kuvat siis kaikki otettu yhdistelmällä:

Canon eos 6D & 85mm 1.8
Jälkikäsittely Lightroom 5 & Photoshop cs6

3 kommenttia:

  1. Wää, mä haluun takas kasivitosen ja täyskennon. Ihania kuvia. <3

    VastaaPoista
  2. Hienot kuvat olet ottanut! Etenkin vimonen on mun lemppari :)

    VastaaPoista