How about a little Risk?

Yappie!

Tänään oli semmoset koiratreffit, joita oli odotettu pitkään ja hartaasti!
Antaa kuvien puhua kaikkien sanojen edestä - ja paljon!

Kukapa muukaan oli viettämässä meidän kanssa sateista kesäpäivää kun pikkuinen nassikka, 5 kuukautinen RISKI! (Ja Satu, Sadun blogi löytyy TÄÄLTÄ!)

Alapuolella Norista vähän seisotuskuvaa, kiitos Sadulle seisottamisesta!

Ja lopuksi vielä päivän tunnelmakuvia:

Ja tuolle viimeiselle kuvayhdistelmälle on oikeastaan tarinakin.

Tarina kuraisista tassuista ja KOSTOSTA.

Viime talvena, kun Riskistä ei ollut vielä kuin mahdollisia huhuja liikkeellä, sattuipa niin, että Nori kumosi Sadun aika mallikkaasti. Lunta ei ollut paljoa eikä vatsalleen lentäminen, jalat suorina ollut mikään mukava kokemus - kuulemma. Satu sitten yritti saada keuhkonsa toimimaan ja jäi henkiin. Kostokin kaiketi.

       Tänään (6.6.) kun saavuimme Akustinpuistoon, ensimmäisenä Riski riensi kuraojaan mutaistamaan tassujaan. Me istuimme alas kuvailemaan ja säätelemään kameran asetuksia ja Riski sai hepulin ja... Lopun voineekin jo arvata. Ylitseni rynnistettiin oikein kunnolla. Sain Riskin kovan pään omaa päätäni vasten ja sain syödä mutaa tassuista. Oi kyllä, kosto oli suloinen. Ja kaikella rakkaudella tuotettu, tietysti!

Ja teknisesti ottaen, tämähän oli Norin syytä?