Enpä ny si tiiä, tuntuu pahalt jos ei kirjota usein, mut viel pahemmalt tuntuu ku ei oo mitään mistä kirjottaa...
Ensimmäinen työharjoitteluviikko on vieny kaikki mehut, vaikka tää onki vähä samantapasta hommaa ku se mihin oon koulussaki aina tottunut. Koulussa vaan tuntuu olevan se pieni 'vara', ei puske 110% lasissa niinku täällä paikallislehdessä.
Mutta voinhan minä alkaa kertomaan pientä faktaa itsestäni ja uskonnostani. Ja miten tää liittyy koiriin tai Noriin? Nooooooh, pitkälti ajateltuna kyllä se jotenkin...
Minä uskon reinkarnaatioon, eli jälleensyntymiseen. Uskon, että ihmisen kuoltua hän voi syntyä uudelleen minkälaisena eläimenä tahansa, mahdollisesti myös ihmisenä. Uskooni ei liity mitenkään se, vaikuttaako ihmisen teot siihen, mikä hän tulee olemaan seuraavassa elämässään. Jos hän on ollut paskiainen, se ei tarkoita että hänen kohtalonsa olisi syntyä uudelleen sittisontiaisena tai muurahaisena tai käärmeenä. Ei. Jos hän on ollut paskiainen, hän voi aivan hyvin olla vaikka leijona - persoona ei kuitenkaan ole täysin periytyvä uskossani.
Kohtaan usein tilanteita, joissa huomaan itsessäni tietynlaisia eläinpiirteitä. Olen miellytyshaluinen, haluan miellyttää toisia ihmisiä parhaani mukaan. Tykkään syödä (yksikseni) pelkin käsinkin ja suutani käyttäen, haarukat ja veitset mäkeen. Olen uskollinen ja hyväuskoinen toisinaan. Ilahdun pienistä kehuista valtavasti. Olen suojeleva ja puolustan ystäviäni henkeen ja vereen, ei ole heillä tappelua johon en tarjoa apuani. Loukkaannun herkästi ja silloin olen valmis paljastamaan hampaani (tässä tapauksessa ärräpäät suustani), enkä laske puolustustani muutamaan tuntiin.
Miten luen itseäni tämän perusteella?
Olen ollut edellisessä elämässäni koira (tai pihapiireissä liikkuva susikin).
Koira diagnoosini omaa myös omat puolensa. En ole laumaeläin, joten (jos halutaan mennä niin syvälle) uskon rotuni olleen koira, joka ei tule toimeen vieraiden yksilöiden kanssa TAI minua ei ole sosiaalistettu entisen elämäni kodissa.
Tämän verran uskon persoonan periytyvän seuraavassa elämässä, mutta se on minullekin täysi arvoitus jatkuuko se jokaisen reinkarnaation jälkeen, kaiketi? Ehkä jokaisesta uudestisyntymisestä seuraa uusi luonteenpiirre mukana? Joku vähän erikoisempi?
Tiedä häntä, mutta näin minä uskon ja näin minä aattelen, vaikka ei äitsykkä siitä tykkääkään. Jumalanpilkkaan kuulemma syyllistyn. Niin tai näin, aina väärinpäin - eikö ihmisen pitäisi uskoa siihen, mikä tuo uskon tunteen ja että se on oikein?
Enpä tiedä, oma uskoni on vähinäistä. En ole mikään tuhannen taalan uskoja, että todella olen juossut tuolla metsikössä tai hihnan päässä. Se on vaan se usko mistä pidän ja mitä nautin mietiskellä. Se on mielenkiintoista.
Tiedä häntä, mutta näin minä uskon ja näin minä aattelen, vaikka ei äitsykkä siitä tykkääkään. Jumalanpilkkaan kuulemma syyllistyn. Niin tai näin, aina väärinpäin - eikö ihmisen pitäisi uskoa siihen, mikä tuo uskon tunteen ja että se on oikein?
Enpä tiedä, oma uskoni on vähinäistä. En ole mikään tuhannen taalan uskoja, että todella olen juossut tuolla metsikössä tai hihnan päässä. Se on vaan se usko mistä pidän ja mitä nautin mietiskellä. Se on mielenkiintoista.
Oli miten oli, minut voi ainakin poissulkea siitä yhtälöstä, että sotisin uskonnon takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti