Perjantai-iltapäivällä läksittiin Norin kanssa kohti Akustinpuistoa, jossa päämääränä oli treffata labradorinnoutaja Leidi! Sorry, ei löydy kuvia tuosta tapaamisesta kun kamera jäi kotiin :/
Norilla meni oikein hyvin ottaen huomioon, että vaikeuksia ollut tällä linjalla. Ensimmäisenähän poika alleen laski, mutta herkkupalojen ja ajan kanssa onnistuttiin sitten nuuskutukset vaihtamaan ja melkeinpä vieretysten makaamaan. Kiroamisen aihetta kyllä synnyttää se, että ei tällä paikkakunnalla tuota koirapuistoa ole... Eli ei missään aidattua tilaa, jossa voisi koiria vapaana pitää, joten Norikin hihnassa joutui olemaan ja varmasti veroitti rohkaistumista sekin.
No, onhan kokoerokin vielä iso, kun labbis oli täysikasvuinen, varmaan sitten Norin kasvaessa on rohkeampi semmoisen tankkerinkin vierellä! Tyytyväinen olen jässikkään, viimeksi kun collieta treffattiin niin ei voinut melkein huonommin mennä... Nyt ollaan ajateltu collien omistajan kanssa yrittää uudelleen ja samalla kaavalla; namit, nuuskuttelu, lenkittäminen ja sitten mahdollinen leikki, jos Norista on siihen. Hiljaa hyvä tulee :)
Sitten juhannus, mites se siellä on mennyt? Meillä oli rentovaihde laitettu päälle Norin kanssa, ja kun päästiin koiratreffeiltä kotiin, nopeasti kimpsut ja kampsut kasaan ja sitten otettiin suunta kohti Norin kummitätiä! Niin, miun parasta kaveria tietysti!
Olin niin ylpeä Norista kyllä! Laitettiin sanomalehteä yhteen kulmaukseen ja ei kertaakaan poika käynyt siinä loppu illan, yön tai seuraavan päivän/aamun aikana! Eikä kyllä muuallakaan, se ei ollut tämän jutun vitsi xDD
Pökäleet poika kyllä jätti oven eteen, mutta onneksi ei ollut ruikulilla niin ei mitään ongelmaa siivota. Ja saahan kaverini Anu sitten vähän esimakua, kun hänelle tulee suomenlapinkoiran pentu kahden viikon päästä! Siitä siis Norille leikkikaveri odotettavissa! :3 Kunhan eivät vahinkopentuja tee, nimittäin Anun koira tulee olemaan narttu!
On tuo poitsu kyllä niin rauhallinen kuin viilipytty. Ensimmäisenä kun perille päästiin kävi tsekkaamassa paikat ulkona, mentiin sisälle ja heti nukkumaan lattialle. Ei mitään ongelmaa, oli kuin kotonansa! Syöminenkin onnistui, vähän ehkä rauhallisempi oli - tai sitten oli vain niin väsyksissä iltapäivän tapahtumista Leidin kanssa.
Ulkona käytiin isolla nurmella leikkimässä ja pyörimässä ja touhuamassa, lampeenkin olisi ollut menossa, mutta sitä ei oltu vielä käyty läpi, että parempi ettei mene sinne kun ei tiedä mitä löytyy. Rannalta katseltiin sitten Telkän poikasia.
Muutama kuva sitten vielä kaupanpäällisiksi yökyläreissusta :)
Rakkaani, aarteeni, kaikkeni <3 |
Rakkaus juhannusyössä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti