Onhan poika jo 9,5 viikkoa vanha, mutta silti pentumaniaa riittää. Yöt ovat olleet hiljaisia, poika nukkunut kiltisti lattialla ja ensimmäisenä yönä ei edes tarpeita tullut tehtyä! Nyt vetää poropoika lonkkaa nojatuolin alla; kuuma on yhdellä jos toisellakin!
Mitäpä sitä ensimmäiseen koko pitkään päivään kuului sitten eilen (1.6)?
Alkajaisiksi noustiin aamulla klo 06.00 ja mentiin suorinta tietä ulos tarpeille. Sen jälkeen syötiin ja vähän leikittiin, käytiin ulkona ja levolle päästiin siinä klo 07.30.
Päivän aikana Nori näytti, että maailman paras asia on selvästikin keppi jota järsiä (ruoan jälkeen tietysti), ihmeteltiin sitten myös kovakuoriaisia ja kiiltomatoja. On tuo pennun nopeaoppiminen kyllä hienoa huomata, poika osaa jo kulkea hihnassa ikäänsä nähden todella hienosti! Ensi viikolla mennään sitten ostamaan poitsulle uusi panta ja kunnon hihna muutaman lelun ohella.
Ensimmäisenä iltana (31.5) kun Nori tuotiin kotiin, oli edessä tutustuttaminen perheen koiraan ja kahteen kissaan. Papi (perheen vanhempi koira, rodultaan papillon) otti yllättävän hyvin pennun vastaan, vähän on näyttänyt koska tarvitsee tilaa, mutta ei sen enempää. Leluista ei ole riitaa.
Hexa (nuorempi kissa, norjalainenmetsäkissa) ei Norista enää välitä. Kävelee vierestä ja seurailee pennun menoa tyytyväisesti, on ilmeisesti niin tottunut jo koiriin, ettei yksi sitten joukossa haittane lisää.
Kalle taas (vanha maatiaiskolli) on vähän varautuneempi. Pysyttelee etäällä ja ulos mentäessä tuntuu kuin katsoisi pienemmän perään, varmistaa että tämä pärjää. Kalle on aina ollut tuommoinen 'katsotaan toisten perään' -kissa. Välillä siitä on haittaakin jos lähtee itse kävelylle ja kissa on ulkona niin perässä tullee vaikka kuinka yrittäisi kieltää. Hieno kolli, mistä lie tommoista oppinut nuoruudessaan. Kyllä tässä ajan kanssa taatusti tottuu ja alkaa pitää kunnon jöötä Norillekin.
Nori on sopeutunut hyvin perhe-elämäänsä. Yksinoloa tarvitsee sitten harjoitella, mutta antaa pojun nyt totuttautua ainakin viikon verran siihen että sillä seuraa täällä on.
Tänään mennään moikkaamaan hirvikoiria ja paria tuttua, saa Nori vähän tutustuttua toisiin koiriin. Kasvattajalla itsellä oli emän lisäksi kaksi muuta porokoiraa ja nuori belggari, mutta ei se sitä tarkoita, ettäkö sosiaalistaminen koiriin loppuisi siihen. Papin kanssa on vähän niin ja näin noiden uusien koirien kanssa, että enpä halua Norille samaa ongelmaa.
Belggarikamua taitaa olla vähän ikävä, mutta kuukauden päästä Nori saa sitten kaveriksi suomenlapin koiran, joka tulee kaverilleni. Siinä sitten lappalaisrotujen kanssa mennään etiäpäin ja toivotaan niistä hyviä kavereita!
Ja tietysti Nori pääsee vielä belggarikamua näkemään, kun kerran sijoitusuros on niin kasvattajan kanssa ollaan tekemisissä ja omasta puolesta ainakin vien Norin sinne moikkaamaan vanhoja kavereita :)
 |
| Meillä koirat saavat makoilla sohvalla, eikä Nori tietenkään sellaisesta edusta halua kieltäytyä :D |
On tuo poitsu kyllä niin komia <3 En malta odotta, että pääsen esittelmään oman vesselini tälle suloisyydelle :3
VastaaPoista