Hyvänmielen valokuvia

Kesä on tullut ja Norin kanssa ollaan lähinnä oleskeltu. Nukuttu liian pitkään, treenattu aivan liian vähän, mutta kuvattu sitäkin enemmän. Kerätty treenausintoa tulevan loppukesän ja syksyn varalle lukemalla Juha Korrin "Tavoitteena Huippukoira" -kirjaa. Havaittu sen myötä ongelmia koiran ja omistajan välisessä suhteessa ja pohdittu niiden korjaamista. Totutettu Nori jälleen yksinolon maailmaan emännän kiitäessä teatterissa ja kuvauspäivillä. Ei se ole tuo koiran elämä kaksista näin kesäisin kun on liian kuuma ja turkkiakaan ei voi ajella pois tai saa rotuharrastajat niskaansa.

Luonnetestiä kaavailtu syksyksi. Katsotaan, millaisia pisteitä saa limsapullon avausta säikkyvä porokoira. Agilitytreeneissä käyty keskiviikkoisin, epistelyt aloitettu. Kadotettu se tokokärpänen, saatu sen jälkeen hyviä vinkkejä peräpään käyttöön. Huomattu nappujen kelpaavuus ruoka-aikaan, B.A.R.F -merkin hyljeksintää. Maukas on parasta merkkiä, mitä kuppiin voisi ikinä laittaakaan.

Norista riippumatta tanssittu juhannuksena tasajalkaa ja alettu laskemaan päiviä. Suunniteltu kimppatilauksia koiramaailmasta siskon kanssa. Suunniteltu ulkotarhaa isän luokse. Käyty katsomassa jälkikoetta (tarkemmin sanottuna sen tottelevaisuusosuutta), ahtauduttu Turun Keskiaikaismarkkinoille tuhlaamaan roposia. Saatu myöhäinen valmistujaislahja koiravalokuvaukseen liittyen. Oltu katselemassa holskupojan treenejä ja saatu kutsu mukaankin - valokuvaajana pysytellään kuitenkin vielä hyvä tovi. Yritetty opetella jälleen piirtämään tutoriaalien avulla, mutta omasta suuntaumuksesta sillä saralla ei ole tietoakaan.

Kaikkea sitä kesään mahtuukin ja ollaan vasta sentään jo kesäkuun lopulla!

Loppuun vielä panoraamaväkerrys...

...sekä omistajan piirustusyrityksiä tutoriaalien avulla.

-J & N

Agilityepistoolat Salo

Ensimmäiset agilityepikset takana eiliseltä (24.6.) ja vaikkei sijoituttu kolmen parhaan joukkoon, saa olla kyllä peijakkaan tyytyväinen. Osallistuttiin Norin kanssa SWAT:in järkkäämien agilityepisten kahdelle starttiradalle kahteen kertaan (ihan vain, jos omistaja mokaisi niin ei jäisi harmittamaan ja voisi ottaa ns. uusiksi) ja tehtiin neljä hienoa nollatulosta. Ajat eivät olleet päätähuimaavia, mutta n. 30 koiran joukosta oltiin ensimmäisen starttiradan kuudes koirakko, ja toisen starttiradan yhdeksäs. Ei nyt niin huonosti keltanokilta!

Aivan ensimmäinen lähtö eli ensimmäisen radan ensimmäinen suoritus oli jokseenkin vaisu. Nori ei tuntunut olevan aivan mukana koko hommassa, mutta loppua kohden paransi huimasti! Ja tietty uusintaotolla kiisi oman vauhdinsa mukaisesti hyvin reippaasti, ero ensimmäiseen tulokseen 5 sekuntia. Tältä radalta olimme kuudensija.

Kakkosradalla tehtiinkin oikein kivasti, eikä suoritusten ero ollut sekuntiakaan. Tasaisen varmasti, jälkimmäinen silti parempi - kuten arvata saattaa. Jälkimmäisellä huomasin itsestäni kaiken jännityksen jo kadonneen, joka oli aikamoinen epiksiin lähdettäessä. Tuon jännityksen kadottua tuntui kuin itse olisi liidellyt radalla ja tehnyt kaiken viimisen päälle oikein. Samanlainen jännitys on koettu ensimmäisessä mätsärissä kuin virallsessakin näyttelyssä, joten sellainen on vielä edessä möllitokoihin mentäessä mikäli sama kaava pitää paikkansa.

Vaikka sää olikin paikoittain karmea, jäi todella hyvät fiilinkit epiksistä. Ja mennään taatusti uudelleen kun lähimaille sattuu lisää - mölliluokkaan taidetaan kiitää 16. päivä samaiseen osoitteeseen. Nori teki todella hienosti kentällä, vaikka vähän tuppasi perseilemään omaa vuoroa odottaessa. Olisi niiiiin kiva haistella kaikkea ja niiiiin kiva päästä muiden koirien luo. Noh, ehkä se iän kanssa siitä. Ehkä.

Säästä vielä sen verran, että odottelen jo kuumetta ja kamalaa flunssaa. Episten sää oli hyvin epämiellyttävä ja sanottakoon, että sandaalit eivät olleet paras mahdollinen valinta. Vettä tuli medi- sekä maxiratojen ajan kuin aisaasta ja omistaja kastui avan likomäräksi. Sateen laannuttua alkoi tuulla jokseenkin ja sehän oli mitä ihaninta märillä vaatteilla... Noria sää ei haitannut, onhan se säänkestoinen poropoika!

Alla erittäin epämääräinen video, vaikka HD-laatua pitäisikin olla...

Tänään startattiin agilityepistelyt Norin kanssa. Oli hurrrjaaa!
Posted by Jonna Mäkinen on 24. kesäkuuta 2015

Juhannusta!

Hyvää Juhannusta vain kaikille!

Kisakalenteri kuntoon!

Uhkarohkea omistaja päätti ottaa kesän alussa pölyttyneen aataminaikaisen paperikalenterinsa esiin ja alkaa merkata ylös möllikisoja kolmen lajin parista: agility, toko sekä rally-toko. Wow. Uhkarohkeaa ja hullua, ei todellakaan menestytä näistä missään, mutta ensisijaisesti lähden katselemaan, millainen paineensietokyky ennen kaikkea itsellä, mutta myös Norillakin kisatilanteissa on. Paljon vielä tehtävää, mutta mennään kuin mennään ja pyritään pitämään hauskaa. Ei sen pipon löystäminen omistajalle olisi pahitteeksi, jolloin kisatilanne ehkä on se paras lääke.

Agilityepiksiä on kalenterissa kolmisen kappaletta, kaikki samassa hallissa. Rally-tokoja yksi ja samoin tokoja. Tampereen möllitoko on laitettu kalenteriin siksi, että ne kisataan uusilla säännöillä. En ole Norin kanssa virallisiin vielä menossa, enkä siis haluaisi kauheasti käydä enää vanhoilla säännöillä petaamassa - vaikka eivät ne muutokset kovin radikaaleja olekaan.

Eniten keskittymistä tällä hetkellä vaatii seuraaminen - se iänikuinen pähkinä! Nori on alkanut ottamaan enemmän kontaktia ja aika-ajoin tekee todella mahtavia pätkiä. Päänvaivana eniten ovat käännökset oikealle ja vasemmalle. Täykkäri on hallussa, tehdäänhän me sitä näyttelykehissäkin (väljemmin, mutta on omaksunut homman seuruussakin).

      Oikealle ja vasemmalle kääntyessä ottaa etäisyyttä todella herkästi, on jotenkin "kamalaa" tekemistä. Tätä aletaan nyt tekemään, mahdollisesti rakentamaan kokonaan eri käskyllä kuin täykkäriä. Norilla olen huomannut hyvin usein uuden käskysanan opettamisen auttavan, tämä muutos tehty mm. seuraamiselle ja kapulalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(Uusien sääntöjen varjossa)

Missä olemme NYT:

Paikkamakuu 1 min:

Luottavaisin mielin. Minuutin makuu ei ole mahdoton ja varmasti suorittaa hyvin.

Vaarat: kyljelle valahtaminen & nuuskiminen.

Seuraaminen:

Työstössä. Kontaktin sekä käännösten treenaamista.

Vaarat: työskentelykyvyn loppuminen kesken liikkeen.

Liikkeessä maahanmeno:

90% varma.

Vaarat: jää seisomaan/istuu.

Luoksetulo:

Hyvässä mallissa, kiertää takaa viereen perusasentoon.

Vaarat: ulkopuolinen häiriö & perusasentoon jättämättä tuleminen.

Noutoesineen pito:

99% varma.

Vaarat: yskä, tuplakäsky & tiputus.

Kauko-ohjaus:

Sujuu. Persetreeniä vaatii, ettei valuisi eteenpäin.

Vaarat: valuminen & tuplakäsky.

Hyppy:

Sujuu. Ei sen suurempia ongelmia, itsellä käden häivytys.

Vaarat: Oma kaksoiskäskytys (osaanko pitää käden alhaalla) & tuplakäskyn tarve.

Kokonaisvaikutelma:

Vaarat: Perusporokoirameininki: "Kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin kun minut kokeeseen tuotiin!"

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tokokärpänen on siis jälleen päässyt puremaan. Se tuntuu aina tulevan näin kesäloman alkutaipaleella. Johtuneeko tekemisen puutteesta vai mistä, mutta jälleen kerran intoa riittäisi tahkoa tätäkin lajia, joka on kaukana siitä omasta mieltymyksestä. Toko vaan on perseestä. Välillä sitä vain haluaa ärsyttää itse itseään ja saa sen johdosta jonkinlaisen tekemisinnon.

Agilityepiksiin lähtemistä on edistänyt puomille tullut vauhti ja huomisia agitreenejä odotetaankin innolla, joskos sama vauhti olisi pysynyt. Varmasti mennään tekemään aluksi vain putkirallatteluja starttiradoilta ja sitten edetään hitaasti vaativimpiin suorituksiin.

Rally-toko on ison EHKÄ -merkinnän alla. Kurssilla ollaan käyty ja toteamassa, että todella mukavalta tuntuva laji. Treenata tarvitsee, paljon. Saattaa olla, että ne möllit siirtyvät, kuka tietää.

       On ollut myös hauskaa huomata, että oman innon lisääntyessä Norikin on alkanut tekemään vähän enemmän ja paremmalla mielellä. Saattanee johtua siitäkin, että tehdään lyhyempiä treenejä useasti päivässä. Kapulatreeni aloitettiin varmaan vajaa viikko sitten ja se suoritetaan kuin vettä vain. Myöskään puhelimen, lelujen tai rahapussin pito ei ole tuottanut ongelmia. Mahtipoika!

                                                                                                                  -J & N

Suomipoika, hollantilainen sekä kettupoika

Torstai torstai torstai.

Torstaina (11.6.) otettiin nokka kohti tuttua Someron Akustinpuistoa, jossa nähtäisiin vanhoja tuttuja Satua sekä Nitroa, mutta myös vähän uudempaa tuttavuutta: sekarotuista Kisbeä sekä hänen omistajaansa Lauraa.

Lauran kanssa ollaan vanhoja tuttuja yläasteelta ja tähän päivään mentäessä ollaan onnistuttu katkaisemaan välit vähintään yhtä usein kuin hänen kaksosensa Sadun kanssa. Torstai oli ensimmäinen varsinainen päivä, kun nähtiin toisiamme kunnolla viimekertaisen eripuran johdosta. Jännittävä ja kalsea tunnelma väistyi lopulta yllättävän nopeasti, jolloin juttu alkoi luistaa koirien leikkiessä keskenään.

       Ja käytiinpäs me sitten heti kolmistaan kyylimässä Jurassic World elokuvissa lauantaina!

Nitro ja Nori painivat ja leikkivät normaaliin tapaansa, Kisbe tyytyi seuraamaan lähinnä sivusta nuoren ikänsä puolesta. Kyllä pieni kettupoika yritti vähän leikkiä vääntää vetolelun turvin Norin kanssa, mutta Nori ei tainnuit oikein ymmärtää, ettei pikkuinen innostu ärinäleikeistä. Niinpä lopputulos läheni tätä:

"Se on mun nyt!!"

Ihan mukavaisia kuvia tuli iltakelilläkin napsittua, vaikka se ISOarvo huiteli 800:n tienoilla ja toisissa kuvissa se näkyykin enemmän tai vähemmän. Aurinko oli suurimman osan ajasta pilvessä ja vaikka se paistoikin, ei pentukoiran turkki kiiltänyt.

Ja vielä muutama ruutu:

Hohhoh, mahtaakohan pian jälleen alkaa kuulua tuttua lausahdusta ulkopuolisten suusta?

"Why is it always the three of you?"

-J & N

Liian rumia palkittaviksi

"Hei, eikös se nykyään ole jo muotia, että arka koira viedään mätsäriin ja sanotaan,

ettei sitä pakoteta mihinkään - silloin voittaa palkintojakin!"

:D

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ja jos joku nyt ottaa itseensä tuosta letkautuksesta (kuten otsikonkin), niin ilmoitettakoon tämän postauksen mätsäriviitteiden olevan sarkasmilla höystettyjä huumoriheittoja pilkesilmäkulmassa. Mätsärit ovat leikkimielisiä tapahtumia, joihin mennään harjoittelemaan ja paistattelemaan päivää (tai sadekelejä). Nähdään ehkä tuttuja, muttei kuitenkaan uskalleta sanoa mitään. Katsotaan vain ja kuiskutellaan kaverille, kuinka toi on se ja se, ja olen nähnyt paljon kuvia. Ja se harrastaa sitä ja tätä. On pärjännytkin. Tolta koiralta murtui jalka. Tuo toinen oli tiputuksessa myrkytyksen takia. Perussuomalaista meininkiä, jossa ei uskalleta tervehtiä ja pysytään vain omassa piirissä.

Sunnuntain (7.6.) hyväntekeväisyys mätsärin teemana tuntui olevan "pörheä ja söpö" sekä "vähän epävarma ja arka". Kai se on sanomattakin selvää, ettei kasvuvaiheessa oleva rottaholsku ja karvojaan karistava porokoiraääliö saa kuin pari hassua vilkaisua teemapäiväisessä tapahtumassa. Onneksi sää sentään helli, vaikkei sekään ollut kovin varma itsestään. Aurinko näytti itseään mukavasti, katosi pilvien taakse piiloon ja tuuli puhalsi kuin viimeistä päivää kaataen agilityn hyppyesteet kehänreunoilta. Whooosh! Pam!

Norikin täysin varoittamatta meinasi nakata/nakkasi 8 kuukauden ikäistä weimarinseisojaa kuonosta, kun sinisilmäinen hurtta tuli liian liki. Taisi kyllä varoittaa teollaan poropoika, ei ole luottamista tuommoisiin sinisilmäisiin kummajaisiin. Ties mikä demoni oli!

Samaisen mätsärin teema osallistujien puolesta tuntui olevan "tuon koirani ihan liki, että se itse voi lähestyä" sekä "enkä välitä siitä mitä se tekee". Kiehuin ja kihisin, kuinka kehästä tulleet ihmiset jäivät notkumaan sinisten ja punaisten nauhojensa kanssa aivan kehän suulle! Vaikka sitä olisi ensimmäistä kertaa karjaa ulkoiluttamassa, ei sitä silti eteen tarvitse jäädä. Yhdessäkin välissä meinasi väkisin pari koiraa tulla Norin iholle, jonka pyrin välttämään hitusen korkeaäänisemmällä puheella, kuinka tämä poro kyllä antaa selekään vieraille piskeille, jos eivät osaa antaa tilaa! Uskokaa tai älkää, se toimi. 

Poistuimme Sadun kanssa molemmat punaisin nauhoin ilman sijoittumista naureskellen päivän tapahtumalle ja meidän kaamean rumille piskeille. Mätsärit olivat suhteellisen hyvin järjestetty ja ei niistä kai mitään kummempaa valitettavaa ole. Ehkä enemmänkin osallistujien käytöksestä, joista on yllättävän harvoin valitettavaa omalta osaltani. No, aina ei voi voittaa kaikkea!

Tietääkö kukaan mätsäreitä teemalla: "Pomppupomppu-hyppyhyppy-koikkaloikka"?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suunniteltu reissu M&M;ään kuoli liikkeen ollessa kiinni sunnuntaina. Koirat kuitenkin pääsivät hetkeksi juoksemaan ja siellä napsin hätäisesti muutamat ruudut. Aurinko oli idioottituulella ja halusi pilata kaikki kuvat suoralla loistollaan, mutta tajusi onneksi kadota hetkeksi pilvien kätköihin.

Ja jotta Sadun koiraelämä saisi kuvia ja todisteita siitä, että he tekevät elämässään edes jotakin, päätin kuvata heiltä muutamat seuruupätkät ja patukkakuvat. Luoja, aurinko, onko vaikea pysyä pilvessä edes hetki? Osta vaikka hamppua tai jotain - hehee haha.

Ja loppuun vielä Norin mielipide koko treenitouhusta:

-J&N