Maailman 3. komein nuori porokoirauros 2014

Lauantaina (9.8.) oltiin Norppaolennon kanssa sitten Once in a Lifetime -tapahtumassa kehäilemässä:
nimittäin Helsingin Maailman Voittajassa!

Matkaseurana meillä oli Kristiina ja Kerttu, jotka saapuivatkin jo edeltävänä päivänä Somerolle. Herätyskello soi 4.00, 3 tunnin yöunilla matkaan enemmän tai vähemmän väsyneinä ja jännittyneinä. Kuinka kauan joudutaan jonottamaan Helsingin suunnalla jo kuuden aikaan aamulla? Paljonko on porukkaa liikenteessä? Kuinka paljon hommat ovat pielessä ison kaupungin suunnalla?

      Yllätys oli suuri kun päästiin ilman mitään jonotuksia sisään parkkihalliin soljuvasti. Paikan päällä (lappalaiskoirat esitettiin ulkona) ei ollut paljoa porukkaa siinä puoli seiskan maissa ja hiljaksiin populaa alkoikin tulemaan paikalle. Saatiin häkkipaikka ajoissa ja voitiin vähän rentoutua. Siinä odotellessa rupateltiin muutamien ihmisten kanssa, Elmo-koiran omistaja tunnustautui blogimme lukijaksi! Jee!

Rapsutuksia Elmolle!

Kun kehien alkuun oli reipas tunti jäljellä, tehtiin Kristiinan kanssa vahtivuorot ja lähdettiin vuoroitellen kiertämään kauppatavaroita nopeasti. Minä sain aloittaa 20minuuttiseni ensin ja voi pojat, oli kyllä messuhallin sisään kertynyt paljon porukkaa. Myyntikojuja oli mukavasti, ei liikaa eikä liian vähääkään. Mukaan tarttui K-9 -putiikilta itselle huppari ja Lappalaiskoirat RYn kojulta Lappalaiskoirat iloisesti läsnä -kirja sekä autotarra. Nori sai myöhemmällä ostoskiekalla kotiin tuomisiksi kalkkunankauloja 2 kpl ja 4kpl jäniksen korvia, nam!

Väiskikin oli ilmoitettu näyttelyyn, joten Arapiekka -kenneliä oli edustamassa 3 koiraa;
Musta Tiikeri (Nori), Maniton Huokaus (Kerttu) sekä Montezuman Kettu (Väiski)!
Wo-hoo!

Itse menin kehään ekaa kertaa melko stressaantuneena. Yleensä olen viilipytty viimeistään siinä vaiheessa kun astutaan Norin kanssa kehään - stressi saattoi johtua hitusen erilaisesta käytännöstä kuin tavallisissa näyttelyissä. Mvoittajassa oma mielentila näkyikin vaikuttavan Noriin; poika paino korvat luimussa, mutta oli silti hyvin rauhallinen tuomarin tutkiessa läpi nopeaan.

       Arvosteluun olen enemmän kuin tyytyväinen - pojan karva ei ollut kehuttavassa kunnossa ja lihasmassan kasvattaminen on vielä vaiheessa. Olin varma, että meidän ERI-putki menee nyt rikki, mutta ehei. Erinomainenhan se poika silti oli!

"Hyvä koko ja mittasuhteet. Erinomainen pää ja ilme. Hieman vaaleat silmät.

Hyvä kaula ja ylälinja. Niukat etukulmaukset. Voimakkaat takakulmaukset ja leveä reisi.

Hyvä runko, etuaskel saisi olla vakaampi. Turhan korkea häntä."

ERI NUK3

Jussi Liimatainen

Mukava reissu kaiken kaikkiaan, illalla uni maistui sekä omistajalle että koiralle!

Seuraava näyttely onkin syyskuussa Hyvinkäällä, sitä odottaessa!