Näyttelypuudelointia

Isänpäivänä käytiin siis todellakin pyörähtämässä kahden koiran voimin mätsäilemässä. Onneksi olin alkuviisas ja pyysin ystäväni Anun varmuudeksi mukaan, mikäli Nuutin ja Norin kehät pyörisivät ihan samoihin aikoihin - ja niin kävikin.

Anu oli ensimmäistä kertaa eläessään esittämässä koiraa, mutta sen verran mitä ennätin näkemään Anun ja Norin yhteistyöstä, niin oli se aika hienoa! Tokihan Norille on tahkottu kokemusta monista mätsäreistä ja näyttelyistä, mutta meni se silti aivan äärimmäisen hienosti! Norille Punainen nauha.

Nuutin kanssa odoteltiin kehäänpääsyä kuin kuuta nousevaa. Suurin stressinaihe ei ollut Nuutin käyttäytyminen vaan se, huomauttaisiko tuomari jollakin tavaa Nuutin kokoa, laihuutta. Giardian takia Nuutin paino on ollut vähän alakanttiin, mutta vihdoin lähtenyt nousuun ja kylkiluut alkaneet piiloutumaan paremmin.

Kylkiluista ei tullut minkäänlaista kommenttia, mutta käytöksestä tuli. Tuomari suorastaan kummasteli, kuinka näin nuori koira voikaan käyttäytyä näin hyvin! Ja kaupanpäällisiksi kysyi, ovatko valkkarit normaalisti näin rohkeita? Naurahdin ja tokaisin Nuutin olevan tuontikoira. Korjasin nopeasti vakavammin, etten halua mustamaalata Suomen kantaa mitenkään, mutta minun koirani on tuontikoira tsekeistä.

Nuutin kehäparina olikin bloggaajamaailmasta tuttu Smaug -belggari. Nuutti vei kuitenkin kilpailusta punaisen ja jäi odottelemaan jatkokehiä. Jatkokehiä jouduttiinkin odottelemaan ja kehä seisoi tyhjänään hyvän tovin, mahdoimmekohan odotella jotakuta osallistujaa toisesta kehästä vai mitä, sitä en tiedä. Kehän pitkä odottelu teki kuitenkin Nuutista väsyneen ja vähän levottoman.

Jatkokehissä Nuutin hieno ja normaalitapainen ravi löysikin pari pomppuaskelta ja pääsi omistajakin siellä vähän mokaamaan liikkeessä, jota on viimeksi harrasteltu näyttelykurssilla. Heh. Loppujen lopuksi Nuutti erkaantui punaisten kolmanneksi! Yay!

En kyllä voi olla ylpeämpi tuosta pienestä valkoisesta, on se vaan hyvä liikkumaan ja keskittymään tekemiseen!

Nori taasen ei pärjännyt jatkokehässä vaan karsiutui toisena ulos. Tuomarilla oli kyllä selkeä linja omassa valikoimassaan; sinisten kehän voittajaksi valikoi rodun, jota hän itsekin kasvattaa ja punaisten kehässä kolme palkittua koiraa olivat luppakorvaisia, mukaan oli onneksi mahtunut yksi pystykorvainen malamuuttikin.

Lopuksi siis jäi vähän kalkkiintunut maku tuomarista, joka suosi selkeästi tietyntyyppisiä koiria, mutta pääasia on kuitenkin se, että Nori esiintyi tuttuun ja rauhaisaan tapaansa liikkuen kevyesti ja seisoen tasapainoisesti varaohjaajansa kanssa. On se silti hieno poika <3

Isänpäiväspektaakkelimätsärin lopputulema siis: Nori PUN- ja Nuutti PUN3!

Ja Lauralle iso kiitos kuvausyrityksistä, olihan siellä hallissa vähän p*ska valo! >:D

-J, N & N